www.archive-org-2014.com » FI » H » HERPETOMANIA

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".

    Archived pages: 218 . Archive date: 2014-10.

  • Title: Suomen herpetologinen yhdistys ry.
    Descriptive info: Yhdistys.. Herpetomania-lehti.. Ajankohtaista.. Jäsenyys.. Kirjasto.. Herpetopuoti.. Linkit.. Ote Postia-palstasta Herpetomaniasta 3-4/2005:.. Pieniä käärmeitä.. Onko (Suomessa) olemassa jotain vaskitsan kokoisia lemmikkikäärmeitä? Mistä niistä saisi tietoa?.. Anna.. Varmaan tiesitkin, mutta en malta olla heti alkuun muistuttamasta siitä, että vaskitsahan ei ole käärme vaan (jalaton) lisko.. Vaskitsa kasvaa enimmillään ehkä noin 50 cm pitkäksi, mutta useimmiten ne ovat jossain elämänsä vaiheessa joutuneet katkaisemaan häntänsä, joten jo 40 cm pitkä vaskitsa on harvinaisuus.. Jos sitä pidetään enimmäispituutena, niin terraario-oloihin sopivia käärmeitä on todella vähän.. Melkein kaikkien käärmeiden poikaset ovat tietysti alkuun ehdot täyttäviä, mutta jos 40 cm olisi täysikasvuisen yksilön enimmäispituus, niin meikäläiselle tulee kyllä tenkkapoo.. Maailman pienimmät käärmeet ovat noin kymmensenttisiksi jääviä matokäärmeitä, (Leptotyphylopidae), mutta niitä ei ole saatavilla eikä niistä "lemmikkikäärmeiksi" oikein olisi, elävät mullassa kuin madot, joita muistuttavat.. Kuulemma matokäärmeitä voi löytää ulkomaisten kukkien ja huonekasvien mullasta, joten melko varmasti jollakulla suomalaisella niitä tietämättään kotonaan onkin.. Myrkkykäärmeiden joukosta löytyy muutama pieni ja terraarioihin (jotenkuten) sopiva laji, mutta niitä ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua "lemmikkikäärmeiksi".. Kokeneet harrastajat kyllä pitävät terraarioissaan mm.. pieniä.. Bitis.. (Viperidae) -lajeja, esim.. 20-30 senttiseksi jäävää peringueynkyytä,.. B.. peringuey.. , Boulenger 1888.. Täytyy todeta, että pientä  ...   vaihtoehto voisi olla vaikka.. Elaphe helena.. (Daudin 1803)(Colubridae), joka useimmiten jää alle metrin pituiseksi.. Molemmat ovat erinomaisesti terraario-oloihin soveltuvia lajeja.. Mutta annas, Anna, olla kun Jammu-setä kertoo Sinulle lopuksi totuuden elävästä elämästä.. Se on se, että "koolla ei ole väliä".. Pulinat pois, paras "lemmikkikäärme" on ilman muuta viljakäärme,.. Pantherophis guttatus.. (Linnaeus, 1766) (Colubdridae).. Ja siitä, jos jostain, löytyy tietoa, mm.. tässä lehdessä sitä käsitellään tuon tuosta ja Internetin ihmemaailma on viljakäärmeviisautta pullollaan - jopa liiaksi asti, sanovat usiat.. -.. Jarmo Saarikivi.. Takaisin Postilaatikon arkiston pääsivulle.. Suomen herpetologinen yhdistys ry.. PL 1272, 00101 Helsinki.. shy@herpetomania.. fi.. Mikä on SHY?.. Toimintamuodot.. Alueellinen toiminta.. Yhdistyksen säännöt.. Yhteystiedot.. Mikä on Herpetomania?.. Aiemmat lehdet.. Kuinka tilaan lehden?.. Mediakortti.. Kuinka kirjoitan lehteen?.. Postilaatikko-palsta.. Herpetomarket-palsta.. Yhdistyksen tulevat tapahtumat.. Yhdistys tiedottaa.. Muita herpetologisia tapahtumia.. Ilmoita tapahtumasta.. Jäseneksi liittyminen.. Jäsentietojen muuttaminen.. Jäsenalennukset.. Tiedotuksia jäsenille.. Yhdistyksen kirjasto.. Lainaussäännöt.. Kirjaston aineistosta.. Aineistotietokanta.. Mikä on Herpetopuoti?.. Tuotekuvasto.. Toimitusehdot.. Luonnonvaraiset herpit.. Herpetologiset yhdistykset.. Harrastajat, kotimaiset.. Harrastajat, ulkomaiset.. Kaupalliset, kotimaiset.. Kaupalliset, ulkomaiset.. Lainsäädäntö ja kauppa.. Tutkimuslaitokset ja instituutit.. Eläintarhat.. Keskustelukanavat.. Ilmoita linkistä.. The Herpetological Society of Finland.. The Magazine Herpetomania.. Library.. Events Calendar.. How to Join?.. Contact information.. Herptiles of Finland..

    Original link path: /lehti/PL-pienia_kaarmeita.shtml
    Open archive

  • Title: Suomen herpetologinen yhdistys ry.
    Descriptive info: Ote PL-palstasta lehdestä 4/2003:.. Tuhansittain jalkoja.. Näin eläinkaupassa jättiläistuhatjalkaisen.. Millainen se on ja miten sitä pitäisi hoitaa?.. J.. H.. Tuhatjalkaisista terraariossa pidetään sekä kaksoisjalkaisia että juoksujalkaisia.. Yleisimpiä terraariolajeja ovat helppohoitoiset kaksoisjalkaisiin kuuluvat suuret kiiltävän mustat jättiläistuhatjalkaiset (.. Archispirostreptus gigas.. ), joilla on punaruskeat jalat.. Lajia tavataan luonnossa Ghanassa.. Jättiläistuhatjalkainen soveltuu hyvin myös aloittelijoille, kunhan terraario pidetään tarpeeksi kosteana, sillä liian kuivassa tuhatjalkaiset kuolevat nopeasti.. Laji on vaaraton, se ei pure tai pistä.. Kuitenkin se saattaa häirittynä kiertyä palloksi ja erittää lievästi myrkyllistä nestettä, jota ei saa päästää silmiin tai suuhun.. Terraarioksi kelpaa suuri faunaboksi tai pieni akvaario, jonka leveys on.. vähintään.. kaksi kertaa tuhatjalkaisen mittainen.. Jättiläistuhatjalkaiset viihtyvät maassa, joten pohjapinta-ala on terraarion korkeutta tärkeämpi.. Pohjamateriaaliksi laitetaan noin 15 cm:n kerros lannoittamatonta turvetta, joka pidetään kosteahkona.. Sisustukseen voi käyttää oksia, kiviä ja myrkyttömiä kasveja.. Terraariossa tulee olla paljon piilopaikkoja.. Terraarion lämpötilaksi sopii n.. 24-30 astetta.. Jättiläistuhatjalkaiset syövät kasviksia.. Erityisesti kurkku on suosittu sapuska.. Tarjoa erilaisia kasviksia monipuolisesti.. Myös vedessä turvotettua kissan- tai koiranruokaa voi antaa joskus lisukkeena ruokavalion ravinnepitoisuuksien nostamiseksi.. Lisää ravintoon kalkkia ja vitamiineja.. Jättiläistuhatjalkaiset juovat mieluusti pisaroista, joten sumuta terraario pari kertaa päivässä.. Näitä kaksoisjalkaisia voi myös lisäännyttää terraariossa.. Koiraan ja naaraan erottaa vertailemalla kolmannen kuoren segmentin sukupuoliaukkoja; nämä sijaitsevat  ...   pitkiä.. Jättiläistuhatjalkaiset voivat kasvaa 18-27 cm pitkiksi.. Toinen yleisesti kaupan oleva kaksoisjalkaislaji on Yhdysvaltain lounaisosista kotoisin oleva sonorantuhatjalkainen.. Orthropus ornatus.. Se kasvaa n.. 9-18 cm pitkäksi.. Laji on väriltään vaihteleva, usein ruskehtava, mutta myös keltaisia ja mustia populaatioita tavataan.. Toisinaan laji voi olla oranssihtava tai sillä voi olla mustia raitoja vaalealla pohjalla.. Luonnossa lajia tavataan aavikoilta ja aroilta, joissa se piiloutuu kosteampiin luolastoihin päiviksi ja tulee esille vain kostealla ilmalla.. Häiritessä laji käyttäytyy samoin kuin jättiläistuhatjalkainen, ja myös sen erittämä neste on lievästi myrkyllistä.. Terraarion pohjamateriaalin tulee olla helposti kaivauduttavaa turvetta, hiekkaa tai hiekan ja turpeen sekoitusta.. Lämpötilan tulee olla 27-30 astetta päivisin ja öisin 22-24 astetta.. Ruoaksi kelpaavat kasvikset.. O.. ornatus -laji on suhteellisen helppo saada lisääntymään terraariossa.. Poikasten raportoidaan kasvavan suhteellisen hitaasti.. Mainittujen kaksoisjalkaisten lisäksi voi etenkin ulkomailla olla kaupan madagaskarilaisia.. Aphistogoniulus.. -suvun lajeja, "vietnamilaisia sateenkaarituhatjalkaisia" sekä "madagaskarinpillerituhatjalkaisia" (.. Sphaerotherium hippocastaneum.. ), joita ei ulkonäöltään heti tuhatjalkaisiksi arvaisikaan ja jotka ovat todella vaikeita hoitaa, sillä ne eivät kestä pienintäkään lämmönnousua.. Juoksujalkaisista tarjolla on yleensä aggressiivisia ja myrkyllisiä.. Scolopendra.. - ja.. Hemiscolopendra.. -suvun lajeja.. Nämä ovat usein suhteellisen vaikeita hoitaa verrattuna mainitsemiini kaksoisjalkaisiin.. Monet tuhatjalkaislajeista ovat hyvässä hoidossa pitkäikäisiä, esimerkiksi.. ornatus.. -lajin tiedetään elävän terraariossa ainakin 10-vuotiaaksi.. -.. Marika Rökman..

    Original link path: /lehti/PL-jattilaistuhatjalkainen.shtml
    Open archive

  • Title: Suomen herpetologinen yhdistys ry.
    Descriptive info: Ote PL-palstasta Lehdestä 2/98:.. Inkubaattorista vähän vihjeitä.. Mikko Lehtosen kuningaskäärmeartikkelia (Mukavasti sujunut kaliforniankuningaskäärmeen kasvatusprojekti, Herpetomania 6/1997 s.. 5-10) lukiessani tuli mieleen muutamia kommentteja, joista ehkäpä on hyötyä muille harrastajille.. Akvaariosta kyhätty inkubaattori l.. munienhautomalaite on vanha keksintö, kuten Mikko toteaakin, ja aivan loistava sellainen.. Akvaariolämmitintä käytettäessä ei kuitenkaan päästä tarpeeksi korkeisiin lämpötiloihin, ja tehokkaampi lämmitin saattaa ylikuumeta ja mennä rikki.. Pahimmassa tapauksessa voi myös allas haljeta.. Tällöin auttaa pieni akvaarion sisäsuodatin tai vaikka kiertovesipumppu, jolla vesi altaan pohjalla saadaan liikkeelle, eikä ylikuumenemisesta ole pelkoa.. Kätevämpi vaihtoehto on lämpökaapeli ja siihen liitettävä termostaatti.. Oman hautomakoneeni olen tehnyt 80x40x35 cm akvaariosta (112 l).. Pohjalla on kyljellään kaksi  ...   menee neljäskin.. Karkkilaatikoiden päälle toinen samankokoinen lasi ja sen päälle mahtuu taas sama määrä purnukoita.. Koko komeus peitetään yksiosaisella kansilasilla, josta on leikattu joka kulmasta parin sentin pala pois.. Lämpötila rasioissa pysyy samana kymmenesosa-asteen tarkkuudella, ja myös kosteus on tarpeeksi korkea.. Lämpökaapeli käy yhtä lailla veteen kuin maallekin, eli kun poikaset kuoriutuvat, voi kaapelia käyttää esim.. kasvatusastioiden lämmitykseen.. Seitsemän metrin kaapelille (50W) mahtuu aika monta karkkilaatikkoa.. Termostaatti toimii vain vedessä.. Omat kokemukseni ovat olleet erittäin positiivisia.. Hyvissä ajoin tehty parin päivän kokeilu ja säätö, ja voi jäädä kaikessa rauhassa odottelemaan munia.. Toivon kaikille herppiharrastajille munarikasta vuodenjatkoa, myöskään eläviä poikasia synnyttävien matelijoiden omistajia unohtamatta!.. - Ismo Ahervuo..

    Original link path: /lehti/PL-inkubaattori.shtml
    Open archive
  •  

  • Title: Suomen herpetologinen yhdistys ry.
    Descriptive info: Ote PL-palstasta Lehdestä 4/2000:.. Asiaa loisista.. Tahtoisin tietää eri käärmeiden ja kilpikonnien ulko- ja sisäloisista.. 1.. Kuinka loistartunta todetaan?.. 2.. Kuinka yleisiä loiset ovat?.. 3.. Miten loistartuntaa hoidetaan, onko ivermektiini ainoa lääke?.. 4.. Mitä oireita loiset aiheuttavat isäntäeläimessä? Mikä on käärmeiden ja kilpikonnien kuolleisuus niihin?.. 5.. Mitkä ovat tartuntatavat?.. 6.. Entä uusiutumismahdollisuudet?.. 7.. Mitä muuta pitäisi tietää loisista?.. - M.. P.. Kilpikonnien ja käärmeiden sekä midenkin matelijoiden ulkoloiset todetaan yleensä ihan silmämääräisellä tarkastelulla: niillähän ei ole muita ulkoloisia kuin puutiaiset eli "suuret punkit" (engl.. ticks) ja "pienet punkit" (engl.. mites), jotka kummatkin näkyvät mainiosti paljaalla silmällä.. Isot punkit ovat suurinpiirtein kotoisen puutiaisen (Ixodes ricinus) kokoluokkaa ja pienet punkitkin vajaan millin mittaisia.. Sisäloiset taas on mahdolista huomata kahdella tavalla: tuurilla silmämääräisesti ja ulostetutkimuksilla.. Jos matelijalla on runsaasti sisäloisia, etenkin suolinkaistyyppisiä matoja, se saattaa oksentaa ja/tai ulostaa niitä kaiken kansan nähtäville.. Näin ei kuitenkaan läheskään aina tapahdu - etenkin jos loisia on vain vähän - joten matojen näkymättömyys ei ole tae siitä, ettei niitä ole! Mikroskooppisessa ulostetutkimuksessa näkyvätkin sitten kaikki sisäloiset - myös silmälle näkymättömän pienet.. Loisten yleisyys vaihtelee eläinryhmittäin, -lajeitain ja -populaatioittain.. Yleisesti voidaan sanoa, että (lähes) kaikilla lunnosta pyydetyillä ja luonnonvaraisilla matelijoilla on loisia - sekä ulko- että sisäloisia.. Sen sijaan toisena ääripäänä voidaan pitää huolellisen kasvattajan jo usean sukupolven ajan vankeudessa kasvatamia yksilöitä - niissä tuskin on loisia lainkaan, mikäli vanhemmat on alunperin hyvin loislääkitty.. Riippuu loisesta.. Fenbendatsoli (Axilur) on hyvä - itse asiassa ainoa suositeltava - lääke pyörömatotartunnassa (esim.. suolinkaiset, hakamadot, "pinworms".. ).. Pratsikvanteli (Droncit) on oiva lääke heisimatoja ja laakamatoja vastaan.. Yksisoluisiin alkueläimiin (flagellaatit, kokkidit) puree parhaiten metronidatsoli, jonkin verran ehkä myös sulfat, Kryptosporideihin ei tehoa pysyvästi mikään tällä hetkellä tunnettu lääke.. Ivermektiini lienee tällä hetkellä ainoa hyvä ja turvallinen ulkoloislääke, mutta uusia ehdokkaita tulee markkinoille lähes  ...   tiloissa.. Joskus tartuntanoidankehiä voi esiintyä esim.. suokilpikonnilla, jos niiden kanssa pidetään eläviä kaloja.. Pyörömadoilla elinkierto on suora, joten niiden munat tarttuvat suoraan (yleensä ulosteen, mutta myös esim.. oksennuksen kautta) saman eläinlajin toiseen edustajaan.. Tartunta saatta tiettyyn rajaan asti tapahtua myös hoitajan käsien ja terraariotarvikkeiden välityksellä, mutta silloin käsien/tavaroiden äytyy kyllä olla erittäin selvästi likaantuneita ulosteeseen.. Alkueläinten tartunta/kestomuodot tarttuvat suunnilleen samalla tavalla, mutta ehkä hieman herkemmin.. Ulkoloiset tarttuvat suorassa kosketuksessa ja tavaroiden välityksellä helpostikin.. Ne saattavat myös kävellä terraariosta toiseen jonkin matkaa, joten ne leviävät paljon sisäloisia helpommin.. Pyörömatotartunta ei periaatteessa uusi, mikäli kaikki samassa tilassa pidettävät eläimet hoidetaan samanaikaisesti loisten varalta, etenkin jos eläimiä ei ole paljoa.. Periaatteessa osa näistä loisista muodostaa kyllä lepomuotoja isännän elimistöön ja voi sitten aktivoitua stressin ym.. myötä uudelleen.. Heisi- ja laakamatotartunta ei voi uusia, mikäli terraariossa ei ole vapaana niille sopivia väli-isäntiä.. Pakastaessa teoreettisesti mahdolliset tartuntakykyiset toukat esim.. jyrsijöissä kuolevat.. Alkueläimistä päsee harvoin kokonaan eroon, joten stressitilanteessa ne voivat hoidon jälkeenkin aiheuttaa uudelleen vaivaa.. Ulkoloisista ei myöskään tahdo millään päästä lopullisesti eroon: ainoa keino lienee eläinten hoito ja samanaikainen siirto uusiin tiloihin ainakin vuodeksi.. Punkit nimittäin munivat terraarioiden rakoihin, seinien koloihin, mattoihin yms.. ja munien kehittyminen voi hyvinkin viedä lämpötilasta riippuen jopa puoli vuotta.. Myrkyt eivät muniin juuri tehoa.. Punkit taas selviävät ilman veriateriaa hyvin pitkään, joten yleensä jos punkkitartunnan on johonkin kokoelmaan saanut, siellä se myös on ja pysyy.. Punkkien paras hoitokeino onkin ehdottomasti ennltaehkäisy, eli punkkisia eläimiä ei juuri kannata kotiinsa viedä ennen kuin ne ovat saaneet vähintään tuplakäsittelyn punkkeja vastaan.. Tärkeintä lienee tietää se, että paras ajankohta häätää loiset matelijoista on maahantuonti tai viimeistään kotiintuonti.. Muutto- ja kuljetusstressi nimitäin lisäävät aina loispopulaatioita niin, että herkemmät yksilö saattavat kärsiä pahastikin loisista juuri muutenkin herkkänä hetkenä: totutellessaan uusiin asuinolosuhteisiin uudessa paikassa.. Johanna Raulio..

    Original link path: /lehti/PL-loiset.shtml
    Open archive

  • Title: Suomen herpetologinen yhdistys ry.
    Descriptive info: Ote PL-palstasta Lehdestä 5-6/2000:.. Liskotietoutta på svenska.. Olen etsinyt suomenkielistä kirjallisuutta liskoista, mutta sitä ei kai ole? T-Rex-sarjasta löysin kirjat anolis-liskoista ja leopardigekoista, mutta ne ovat tietysti englanninkielisiä!.. Onko teillä tietoa toimiiko Ruotsissa herpetologista yhdistystä?.. Olisiko mahdollisesti Ruotsissa paremmin saatavilla alan kirjallisuutta?.. Outi.. Liskoista ei valitettavasti löydy vielä muuta suomenkielistä kirjallisuutta kuin Rikhard Tenlénin kirja Vihreä leguaani (saatavilla Herpetopuodista ja kirjakaupoista).. Pienemmistä liskoista ei kirjoja ole suomeksi.. Liskoaiheisia artikkeleita löytyy toki Herpetomanioista.. Englannin- ja saksankielistä kirjallisuutta sen sijaan löytyykin runsaammin.. Ruotsissa toimii useampiakin herpetologisia yhdistyksiä.. Suurin niistä on jo vuonna 1971 perustettu Sveriges Herpetologiska Riksförenig (SHR), jolla on kahdeksan alueellista alayhdistystä: Göteborgs Herpetologiska Förening (GHF), Norrlands Herpetologiska Förening (NHF), Skånes Herpetologiska Förening (SkHF), Stockholms Herpetologiska Förening (SHF), Terrariesällskapet i Östergötland (TSiÖ), Uppsala Herpetologiska Förening (UHF), Katrineholms Reptil Förening (KRF) ja Örebro Herpetologiska Förening (ÖHF).. Liittymällä johonkin alayhdistykseen saa alayhdistyksen oman uutislehdykän sekä SHR:n jäsenlehden Snokenin, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.. Jäsenmaksu on 220 SEK per vuosi.. Yhdistysten yhteystiedot:.. Göteborgs Herpetologiska Förening, Box 19105, 400 05 Göteborg, Sverige.. Yhdyshenkilö: Robin Österberg, e-mail:.. herpetologi@hotmail.. com.. , puh.. +46 31 233706.. Norrlands Herpetologiska Förening, c/o Johansson, Mariehamnsvägen 27G, 90652 Umeå, Sverige.. Yhdyshenkilö: Fredrik Ekström, e-mail:.. fredrik.. ekstrom@ucmp.. umu.. se.. +46 90 182727.. Skånes Herpetologiska Förening, Box 2130, 220 02 Lund, Sverige.. Yhdyshenkilö: Assar Manuswin, e-mail:.. ballpython@hotmail.. +46 46 136973.. Stockholms Herpetologiska Förening, Box 38230, 100 64 Stockholm, Sverige.. Puh.. +46 8 6449940.. Terrariesällskapet i Östergotland, Box 396, 58104 Linköping, Sverige.. Yhdyshenkilö: Fredrik Engström, puh.. +46 13 172066.. Uppsala Herpetologiska Förening.. Yhdyshenkilö: Lennart Nygren, Bröte Funbo, 755 97 Uppsala, Sverige.. E-mail:.. snoken@telia.. +46  ...   +46 8 6495586.. Suomen herpetologisen yhdistyksen kotisivulta löytyy paljon.. linkkejä.. muidenkin maiden herppiyhdistysten kotisivuille.. On.. Ruotsissa herpetoharrastus on laajempaa ja suositumpaa kuin Suomessa.. Ruotsissa toimii mm.. useita seuroja ja yhdistyksiä, joista suurimman osan kattojärjestönä toimii Ruotsin herpetologinen yhdistys.. Lisäksi on joitain itsenäisesti toimivia yhdistyksiä.. Suurin osa näistä yhdistyksistä myös toimittaa jäsenilleen jonkinlaista julkaisua.. (Yhdistysten yhteystietoja tulikin jo tässä mainittua kohdassa 2.. ) Ruotsissa on toki myös paljon eläinkauppoja ja niiden joukossa myös jokunen vain matelijoihin ja sammakkoeläimiin keskittynyt liike, joiden valikoimissa on mukavasti alan kirjallisuutta.. Yleensä liikkeiden valikoimissa on kuitenkin tutuimpien amerikkaisten kustantamoiden englanninkielisiä opuksia, jotka kyllä löytynevät vähällä vaivalla Suomestakin ja usein jopa halvemmalla.. Ruotsissa kirjoista nimittäin saa maksaa aika suolaisia hintoja.. Lieneeköhän kysymys jostain verotuksellista asiasta? Johtuen suuremmasta harrastajamäärästä, Ruotsissa on useita alunperin englannin- tai saksankielisiä kirjoja käännetty ruotsiksi.. Tietyt yhdistykset ovat myös kustantaneet omia kirjojaan ja joitain tavallisimpien lajien hoito-oppaita on ruotsissa tehtykin.. Suomessa matelijakirjoja etsivälle ei Ruotsi kuitenkaan ole mikään takuuvarma osoite hankkia edullisesti hyvää luettavaa.. Sen sijaan kannattaa kääntää katseensa tietoverkoissa toimiviin kirjakauppoihin.. Sieltä löytyy laajat valikoimat vaikka mitä.. Ongelmana vain on että täytyisi tietää mitä hakee, eikä opuksia siltikään ole mahdollista nähdä ja läprätä ennen tilausta.. Monilla nettikirjakaupoilla on kuitenkin joustavat toimitus- ja maksuehdot, eli kirjat tulevat postilla kotiin tai lähimpään postitoimipaikkaan ja maksut hoituvat netin välityksellä, luottokortilla tai kirjojen mukana tulevalla laskulla, jossa on yleensä vieläpä pari viikkoa maksuaikaa.. Ja mikäli opukset eivät miellytä ne voi halutessaan palauttaa.. Myös monien suurempien kustantajien ja eläinkauppojen kirjahyllyt ovat helposti nettinörtin selattavissa ja jos internetkauppa jonkun tuotteen kohdalla toimii, niin kirjat ovat ehkä juuri se tuote..

    Original link path: /lehti/PL-ruotsi.shtml
    Open archive

  • Title: Suomen herpetologinen yhdistys ry.
    Descriptive info: Ote PL-palstasta lehdestä 3/2003:.. Matelijat työksi.. Onko olemassa mitään matelijoihin liittyvää työtä eläinlääkärin työn lisäksi? Olen allerginen kissoille, koirille ja todennäköisesti muillekin karvaturreille.. Liskofani Emilia.. Matelijoihin liittyviä työpaikkoja kannattaa etsiä vaikka eläinkaupoista, yleisöterraarioista tai eläintarhoista.. Työt ovat yleensä eläinten ja terraarioiden hoitoa ja siivousta tai myyntityötä.. Parhaiten töitä saa ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä potentiaalisiin vaihtoehtoihin.. Kysymykseen voisivat tulla myös erilaisten järjestöjen tutkimus- tai suojeluprojektit, joissa usein kaivataan vapaaehtoisia avustajia.. Kts.. Herpetomanian vol.. 11  ...   voi harkita yhtenä vaihtoehtona.. Sillä tiellä ensimmäinen vaihe on hankkiutua johonkin yliopistoon opiskelemaan biologiaa (eläintiedettä).. Ulkomaisissa yliopistoissa voi opiskella jopa itse herpetologiaa.. Lähimmät paikat lienevät Englannissa.. Eräs varteenotettava vaihtoehto on myös laittaa oma osaamisensa peliin ja työllistää itse itsensä.. Kirjoittaa lehtiin, laatia nettisivuja, valokuvata tai vaikka perustaa oma yritys.. "Matelija-alalla", niin kuin kai kaikissa työpaikoissa, henkilökohtaiset ominaisuudet loppujen lopuksi ratkaisevat sen, kuka töitä saa ja ennen kaikkea sen, kuka töissä pärjää ja viihtyy..

    Original link path: /lehti/PL-matelijat_tyoksi.shtml
    Open archive

  • Title: Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta
    Descriptive info: Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta.. Etusivu.. I.. Nimistöhaku.. Nimistöjulkaisut.. Haku nimistötietokannasta.. Taso.. Suositeltu nimi.. Tieteellinen nimi.. Vanhoja suomalaisia nimiä.. Vanhoja tieteellisiä nimiä.. Hakusi.. tuotti seuraavat hakutulokset.. Tee uusi haku.. Luokka.. s.. a.. m.. k.. o.. e.. l.. ä.. i.. t.. A.. p.. h.. b.. Lahko.. n.. r.. C.. u.. d.. P.. y.. ö.. U.. Heimo.. Suku.. H.. Laji.. z.. S.. f.. v.. c.. g.. ,.. E.. j.. I.. T.. L.. w.. x.. D.. X.. R.. Muoto.. q.. Alalahko.. Alalaji.. G.. M.. N.. Z.. laji.. V.. Yhteensä 410 riviä.. 2014 Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta.. Luonnontieteellinen keskusmuseo.. Eläinmuseo.. Suomen herpetologinen.. yhdistys ry.. Korkeasaari..

    Original link path: /nimisto/haku/hakutulos.php
    Open archive

  • Title: Krokotiilieläinten suomalaiset nimet
    Descriptive info: Krokotiilieläinten suomalaiset nimet.. Taksoni.. Kuvaaja.. Suomenkielinen nimiehdotus.. Englanniksi käytettyjä nimiä.. Crocodylia.. (Gmelin 1789).. krokotiilieläimet.. Crocodilians.. Alligatoridae.. Cuvier, 1807.. alligaattorit.. Alligators, Caimans.. Alligator.. aitoalligaattorit.. Alligators.. Alligator mississippiensis.. (Daudin, 1801).. mississippinalligaattori.. American Alligator, Florida alligator, Louisiana alligator, Mississippi alligator, Alligator, Gator.. Alligator sinensis.. Fauvel, 1879.. kiinanalligaattori.. Chinese Alligator, Yangtze alligator.. Caiman.. Spix, 1825.. aitokaimaanit.. Caimans.. Caiman crocodilus.. (Linnaeus, 1758).. silmälasikaimaani.. Spectacled caiman, Common caiman.. Caiman crocodilus apaporiensis.. Medem 1955.. apaporisinsilmälasikaimaani.. Caiman crocodilus chiapasius.. (Bocourt 1876).. meksikonsilmälasikaimaani.. Caiman crocodilus crocodilus.. (Linnaeus 1758).. aitosilmälasikaimaani.. Caiman crocodilus fuscus.. (Cope 1868).. ruskosilmälasikaimaani.. Caiman latirostris.. leveäkuonokaimaani.. Broad-snouted caiman, Broad-nosed caiman.. Caiman yacare.. piraijakaimaani.. Panama caiman, yacare caiman.. Melanosuchus.. Gray, 1862.. nokikaimaanit.. Melanosuchus niger.. (Spix, 1825).. nokikaimaani.. Black Caiman.. Paleosuchus.. sileäotsakaimaanit.. musky caimans, smooth-fronted caimans.. Paleosuchus palpebrosus.. (Cuvier, 1807).. kääpiökaimaani.. Cuvier's Smooth-fronted Caiman, Dwarf Caiman, Musky Caiman.. Paleosuchus trigonatus.. (Schneider, 1801).. sileäotsakaimaani.. Schneider's Smooth-fronted Caiman.. Crocodylidae.. krokotiilit.. Crocodiles.. Crocodylus.. Laurenti, 1768.. aitokrokotiilit.. Crocodylus acutus.. amerikankrokotiili.. American Crocodile, Central American alligator.. Crocodylus cataphractus.. Cuvier, 1825.. kapeakuonokrokotiili.. African Gavial, African Sharp-nosed Crocodile, African Slender-snouted Crocodile.. Crocodylus intermedius.. Graves, 1819.. orinoconkrokotiili.. Orinoco Crocodile.. Crocodylus johnsoni.. Krefft, 1873.. australiankrokotiili.. Australian Freshwater Crocodile, Freshie, Johnson's Crocodile, Johnston's Crocodile, Johnstone's Crocodile.. Crocodylus mindorensis.. Schmidt, 1935.. filippiinienkrokotiili.. Mindoro crocodile, Philippine crocodile, Philippine freshwater crocodile.. Crocodylus moreletii.. Duméril & Bibron, 1851.. kyhmyniskakrokotiili.. Belize Crocodile, Central American Crocodile, Morelet's Crocodile.. Crocodylus niloticus.. niilinkrokotiili.. Nile Crocodile.. Crocodylus novaeguineae.. Schmidt,  ...   yleiseltä taksonomialtaan teokseen: King, F.. Wayne, and Russell L.. Burke (toim.. 1997.. Crocodilian, Tuatara, and Turtle Species of the World: An Online Taxonomic and Geographic Reference [Online].. Association of Systematics Collections, Washington, D.. C.. 294 s.. Netissä:.. www.. flmnh.. ufl.. edu/natsci/herpetology/turtcroclist.. [7.. 4.. 1997].. Huom!.. Crocodylus cataphractus.. on sittemmin erotettu sukuun.. Mecistops.. (McAliley et al.. 2006.. Are crocodiles really monophyletic? - Evidence for subdivisions from sequence and morphological data.. Molecular Phylogenetics and Evolution, 39(2006): 16-32.. ) Jos sukua.. aletaan myöhemmin käyttää yleisesti, ehdottaa toimikunta sille nimeä kapeakuonokrokotiilit.. 2007.. Luettelon suomenkielisten nimien tekijänoikeudet ovat Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnalla.. Toimikunta julkaisee nimistösuosituksensa sellaisena kuin ne ovat, eikä vastaa nimistöissä esiintyvistä taksonomiaan liittyvistä mahdollisista virheistä tai julkaisun jälkeen tapahtuneista muutoksista.. Nimistö on tarkoitettu harrastajien, kääntäjien, biologien, median ja muiden matelijoista ja sammakkoeläimistä kiinnostuneiden käyttöön.. Sujuvan käytön nimissä toimikunta luovuttaa oikeuden käyttää yksittäisiä matelijoiden ja sammakkoeläinten suomenkielisiä nimiä ilman erillistä lupaa.. Suuremman nimistökokonaisuuden tai koko nimistön julkaisemiseen tarvitaan nimistötoimikunnan kirjallinen lupa.. Toimikunta toivoo että suomenkielisiä nimiä käytettäessä niiden lähde mainittaisiin, mikäli se kohtuullisella vaivalla ja normaalia toimintatapaa noudattaen on mahdollista.. Nimistöön viitataan seuraavan mallin mukaan:.. Terhivuo, J.. , Gustafsson, J.. , Perälä, J.. & Paasikunnas T.. , 2007: Krokotiilieläinten suomalaiset nimet.. Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta - Luonnontieteellinen keskusmuseo - Suomen herpetologinen yhdistys ry.. herpetomania.. fi/nimisto [Viittauspäivämäärä].. Nimistöä koskevat korjaus- ja muutosehdotukset pyydetään toimittamaan osoitteeseen.. nimisto@herpetomania..

    Original link path: /nimisto/krokotiilielaimet.html
    Open archive

  • Title: Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet
    Descriptive info: Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet.. Amphibia.. Linnaeus, 1758.. sammakkoeläimet.. Caudata.. Latreille, 1825.. salamanterieläimet.. Plethodontidae.. Gray, 1850.. keuhkottomatsalamanterit.. Hydromantes.. Gistel, 1848.. luolasalamanterit.. Hydromantes ambrosii.. (Lanza, 1954).. spezianluolasalamanteri.. Hydromantes flavus.. (Stefani, 1969).. keltaluolasalamanteri.. Hydromantes genei.. (Temminck & Schlegel, 1838).. cagliarinluolasalamanteri.. Hydromantes imperialis.. haisuluolasalamanteri.. Hydromantes italicus.. (Dunn, 1923).. italianluolasalamanteri.. Hydromantes strinatii.. (Aellen, 1958).. ligurianluolasalamanteri.. Hydromantes supramontis.. (Lanza, Nascetti & Bullini, 1986).. supramontenluolasalamanteri.. Proteidae.. Gray, 1825.. olmit.. Proteus.. aito-olmit.. Proteus anguinus.. olmi.. Salamandridae.. Goldfuss, 1820.. aitosalamanterit.. Calotriton.. Gray, 1858.. pyreneidenmanterit.. Calotriton arnoldi.. Carranza & Amat, 2005.. montsenynmanteri.. Calotriton asper.. (Dugès, 1852).. pyreneidenmanteri.. Chioglossa.. Bocage, 1864.. kultajuovasalamanterit.. Chioglossa lusitanica.. kultajuovasalamanteri.. Euproctus.. Gené, 1838.. puromanterit.. Euproctus montanus.. (Savi, 1838).. korsikanpuromanteri.. Euproctus platycephalus.. (Gravenhorst, 1829).. sardinianpuromanteri.. Ichthyosaura.. Sonnini de Manoncourt & Latreille, 1801.. alppimanterit.. Ichthyosaura alpestris.. (Laurenti, 1768).. alppimanteri.. Lissotriton.. Bell, 1839.. pikkumanterit.. Lissotriton boscai.. (Lataste, 1879).. iberianmanteri.. Lissotriton graecus.. (Wolterstorff, 1906).. dinaarienmanteri.. Lissotriton helveticus.. (Razoumovsky, 1789).. räpylämanteri.. Lissotriton italicus.. (Peracca, 1898).. italianmanteri.. Lissotriton maltzani.. (Boettger, 1879).. portugalinmanteri.. Lissotriton meridionalis.. (Boulenger, 1882).. adrianmanteri.. Lissotriton montandoni.. (Boulenger, 1880).. karpaattienmanteri.. Lissotriton vulgaris.. manteri.. Lyciasalamandra.. Veith & Steinfartz, 2004.. okasalamanterit.. Lyciasalamandra helverseni.. (Pieper, 1963).. kreikanokasalamanteri.. Lyciasalamandra luschani.. (Steindachner, 1891).. okasalamanteri.. Pleurodeles.. Michahelles, 1830.. kylkiluumanterit.. Pleurodeles waltl.. kylkiluumanteri.. Salamandra.. tulisalamanterit.. Salamandra atra.. alppisalamanteri.. Salamandra corsica.. Savi, 1838.. korsikantulisalamanteri.. Salamandra lanzai.. Nascetti, Andreone, Capula & Bullini, 1988.. isoalppisalamanteri.. Salamandra longirostris.. Joger & Steinfartz, 1994.. suippokuonotulisalamanteri.. Salamandra salamandra.. tulisalamanteri.. Salamandrina.. Fitzinger, 1826.. silmälasisalamanterit.. Salamandrina perspicillata.. (Savi, 1821).. apenniiniensilmälasisalamanteri.. Salamandrina terdigitata.. (Bonnaterre, 1789).. silmälasisalamanteri.. Triturus.. Rafinesque, 1815.. rupimanterit.. Triturus arntzeni.. Litvinchuk, Borkin, D uki? & Kalezic, 1999.. balkaninrupimanteri.. Triturus carnifex.. adrianrupimanteri.. Triturus cristatus.. rupimanteri.. Triturus dobrogicus.. (Kiritzescu, 1903).. tonavanrupimanteri.. Triturus karelinii.. (Strauch, 1870).. mustanmerenrupimanteri.. Triturus macedonicus.. (Karaman, 1922).. makedonianrupimanteri.. Triturus marmoratus.. (Latreille, 1800).. marmorimanteri.. Triturus pygmaeus.. (Wolterstorff, 1905).. pikkumarmorimanteri.. Anura.. Fischer von Waldheim, 1813.. sammakot.. Alytidae.. Günther, 1858.. kätilösammakot.. Alytes.. Wagler, 1830.. aitokätilösammakot.. Alytes cisternasii.. Boscá, 1879.. iberiankätilösammakko.. Alytes dickhilleni.. Arntzen & García-París, 1995.. andalusiankätilösammakko.. Alytes muletensis.. (Sanchíz & Adrover, 1979).. mallorcankätilösammakko.. Alytes obstetricans.. kätilösammakko.. Discoglossus.. Otth, 1837.. kirjosammakot.. Discoglossus galganoi.. Capula, Nascetti, Lanza, Bullini, & Crespo, 1985.. itäiberiankirjosammakko.. Discoglossus jeanneae.. Busack, 1986.. iberiankirjosammakko.. Discoglossus montalentii.. Lanza, Nascetti, Capula, & Bullini, 1984.. korsikankirjosammakko.. Discoglossus pictus.. kirjosammakko.. Discoglossus sardus.. Tschudi teoksessa Otth, 1837.. tyrrhenankirjosammakko.. Bombinatoridae.. kellosammakot.. Bombina.. Oken, 1816.. aitokellosammakot.. Bombina bombina.. (Linnaeus, 1761).. kellosammakko.. Bombina pachypus.. (Bonaparte, 1838).. apenniinienkellosammakko.. Bombina variegata.. vuoristokellosammakko.. Bufonidae.. konnat.. Bufo.. aitokonnat.. Bufo bufo.. rupikonna.. Bufo mauritanicus.. Schlegel, 1841.. mauretaniankonna.. Bufo spinosus.. Daudin, 1803.. isorupikonna.. Epidalea.. Cope, 1864.. haisukonnat.. Epidalea calamita.. haisukonna.. Bufotes.. (Boettger, 1880).. viherkonnat.. Bufotes balearicus.. välimerenviherkonna.. Bufotes boulengeri.. afrikanviherkonna.. Bufotes sicula.. (Stöck, Sicilia, Belfiore, Buckley, Lo Brutto, Lo Valvo & Arculeo, 2008).. sisilianviherkonna.. Bufotes variabilis.. (Pallas, 1769).. euraasianviherkonna.. Bufotes viridis.. viherkonna.. Hylidae.. lehtisammakot.. Hyla.. aitolehtisammakot.. Hyla arborea.. euroopanlehtisammakko.. Hyla intermedia.. Boulenger, 1882.. italianlehtisammakko.. Hyla meridionalis.. Boettger, 1874.. välimerenlehtisammakko.. Hyla molleri.. Bedriaga, 1890.. iberianlehtisammakko.. Hyla sarda.. (De Betta, 1853).. tyrrhenanlehtisammakko.. Pelobatidae.. Bonaparte, 1850.. kaivajasammakot.. Pelobates.. aitokaivajasammakot.. Pelobates cultripes.. (Cuvier, 1829).. iberiankaivajasammakko.. Pelobates fuscus.. kaivajasammakko.. Pelobates syriacus.. Boettger, 1889.. syyriankaivajasammakko.. Pelodytidae.. oliivisammakot.. Pelodytes.. Bonaparte, 1838.. aito-oliivisammakot.. Pelodytes ibericus.. Sánchez-Herraíz, Barbadillo-Escrivá, Machordom & Sanchíz, 2000.. iberianoliivisammakko.. Pelodytes punctatus.. (Daudin, 1802).. oliivisammakko.. Pipidae.. kennosammakot.. Xenopus.. Wagler, 1827.. kynsisammakot.. Xenopus laevis.. kynsisammakko.. Ranidae.. Rafinesque, 1814.. aitosammakot.. Lithobates.. Fitzinger, 1843.. amerikanvihersammakot.. Lithobates catesbeianus.. (Shaw, 1802).. härkäsammakko.. Pelophylax.. vihersammakot.. Pelophylax bedriagae.. (Camerano, 1882).. levantinvihersammakko.. Pelophylax bergeri.. (Günther teoksessa Engelmann, Fritzsche, Günther & Obst, 1986).. italianvihersammakko.. Pelophylax cerigensis.. (Beerli, Hotz, Tunner, Heppich & Uzzell, 1994).. karpathoksenvihersammakko.. Pelophylax cretensis.. kreetanvihersammakko.. Pelophylax cypriensis.. Plötner, Baier, Ak?n, Mazepa, Schreiber, Beerli, Litvinchuk, Bilgin, Borkin & Uzzell, 2012.. kyproksenvihersammakko.. Pelophylax epeiroticus.. (Schneider, Sofianidou & Kyriakopoulou-Sklavounou, 1984).. epeiroksenvihersammakko.. Pelophylax kl.. esculentus.. ruokasammakko.. grafi.. (Crochet, Dubois, Ohler & Tunner, 1995.. pyreneidenvihersammakko.. Pelophylax kurtmuelleri.. (Gayda, 1940).. balkaninvihersammakko.. Pelophylax lessonae.. pikkuvihersammakko.. Pelophylax perezi.. (López-Seoane, 1885).. iberianvihersammakko.. Pelophylax ridibundus.. (Pallas, 1771).. mölysammakko.. Pelophylax shqipericus.. (Hotz, Uzzell, Günther, Tunner & Heppich, 1987).. albanianvihersammakko.. Rana.. ruskosammakot.. Rana arvalis.. Nilsson, 1842.. viitasammakko.. Rana dalmatina.. Fitzinger teoksessa Bonaparte, 1839.. hyppysammakko.. Rana graeca.. Boulenger, 1891.. balkaninsammakko.. Rana iberica.. Boulenger, 1879.. iberiansammakko.. Rana italica.. Dubois, 1987.. italiansammakko.. Rana latastei.. pojoensammakko.. Rana pyrenaica.. Serra-Cobo, 1993.. pyreneidensammakko.. Rana temporaria.. ruskosammakko.. Reptilia.. matelijat.. Chelonii.. Latreille, 1800.. kilpikonnat.. Cryptodira.. Cope, 1868.. pystytaivuttajakilpikonnat.. Testudinidae.. Batsch, 1788.. maakilpikonnat.. Testudo.. aitomaakilpikonnat.. Testudo graeca.. kannuskilpikonna.. Testudo graeca nabeulensis.. (Highfield, 1991).. tunisiankannuskilpikonna.. Testudo graeca graeca.. algeriankannuskilpikonna.. Testudo graeca marokkensis.. Pieh & Perälä, 2004.. marokonkannuskilpikonna.. Testudo graeca cyrenaica.. Pieh & Perälä, 2002.. kyrenaikankannuskilpikonna.. Testudo graeca  ...   hoikkakuonosisilisko.. Dinarolacerta.. dinaariansisiliskot.. Dinarolacerta montenegrina.. Ljubisavljevi, Arribas, Duki & Carranza, 2007.. montenegronsisilisko.. Dinarolacerta mosorensis.. (Kolombatovic, 1886).. mosorinsisilisko.. Eremias.. Fitzinger, 1834.. arojuoksijat.. Eremias arguta.. (Pallas, 1773).. arojuoksija.. Hellenolacerta.. kreikansisiliskot.. Hellenolacerta graeca.. (Bedriaga, 1886).. kreikansisilisko.. Iberolacerta.. iberiansisiliskot.. Iberolacerta aranica.. (Arribas, 1993).. araninsisilisko.. Iberolacerta aurelioi.. (Arribas, 1994).. pallaresansisilisko.. Iberolacerta bonnali.. (Lantz, 1927).. pyreneidensisilisko.. Iberolacerta cyreni.. (Muller & Hellmich, 1937).. kastiliansisilisko.. Iberolacerta galani.. Arribas, Carranza & Odierna, 2006.. leoninsisilisko.. Iberolacerta horvathi.. (Mehely, 1904).. valkokurkkusisilisko.. Iberolacerta monticola.. (Boulenger, 1905).. iberiansisilisko.. Lacerta.. vihersisiliskot.. Lacerta agilis.. hietasisilisko.. Lacerta bilineata.. Daudin, 1802.. lännenvihersisilisko.. Lacerta schreiberi.. Bedriaga, 1878.. iberianvihersisilisko.. Lacerta trilineata.. Bedriaga, 1886.. balkaninvihersisilisko.. Lacerta viridis.. vihersisilisko.. Ophisops.. Ménétriés, 1832.. tuijottajasisiliskot.. Ophisops elegans.. lähi-idäntuijottajasisilisko.. Podarcis.. muurisisiliskot.. Podarcis bocagei.. (Seoane, 1885).. galicianmuurisisilisko.. Podarcis carbonelli.. Perez Mellado, 1981.. portugalinmuurisisilisko.. Podarcis cretensis.. (Wettstein, 1952).. kreetanmuurisisilisko.. Podarcis erhardii.. (Bedriaga, 1882).. aigeianmuurisisilisko.. Podarcis filfolensis.. (Bedriaga, 1876).. maltanmuurisisilisko.. Podarcis gaigeae.. (Werner, 1930).. skyroksenmuurisisilisko.. Podarcis hispanicus.. iberianmuurisisilisko.. Podacris levendis.. Lymberakis, Poulakakis, Kaliontzopoulou, Valakos & Mylonas, 2008.. antikythiranmuurisisilisko.. Podarcis lilfordi.. (Günther, 1874).. baleaarienmuurisisilisko.. Podacris liolepis.. columbretenmuurisisilisko.. Podarcis melisellensis.. (Braun, 1877).. adrianmuurisisilisko.. Podarcis milensis.. miloksenmuurisisilisko.. Podarcis muralis.. muurisisilisko.. Podarcis peloponnesiacus.. (Bibron & Bory de Saint-Vincent, 1833).. peloponnesoksenmuurisisilisko.. Podarcis pityusensis.. (Boscá, 1883).. ibizanmuurisisilisko.. Podarcis raffoneae.. (Mertens, 1952).. aeolianmuurisisilisko.. Podarcis siculus.. (Rafinesque-Schmaltz, 1810).. italianmuurisisilisko.. Podarcis tauricus.. (Pallas, 1814).. balkaninmuurisisilisko.. Podarcis tiliguerta.. tyrrhenanmuurisisilisko.. Podacris vaucheri.. andalusianmuurisisilisko.. Podarcis wagleriana.. Gistel, 1868.. sisilianmuurisisilisko.. Psammodromus.. hietajuoksijat.. Psammodromus algirus.. hietajuoksija.. Psammodromus hispanicus.. iberianhietajuoksija.. Scelarcis.. ikkunasilmäsisisiliskot.. Scelarcis perspicillata.. ikkunasilmäsilisko.. Timon.. Tschudi, 1836.. helmisisiliskot.. Timon lepidus.. helmisisilisko.. Zootoca.. synnyttäjäsisiliskot.. Zootoca vivipara.. Von Jacquin, 1787.. sisilisko.. Gallotia.. Boulenger, 1916.. kanariansisiliskot.. Gallotia atlantica.. (Peters & Doria, 1882).. itäkanariansisilisko.. Gallotia auaritae.. Mateo, Garcia-Marques, Lopez-Jurado & Barahona, 2001.. isopalmansisilisko.. Gallotia bravoana.. Hutterer, 1985.. gomeransisilisko.. Gallotia caesaris.. (Lehrs, 1914).. pikkuhierronsisilisko.. Gallotia galloti.. (Oudart, 1839).. kanariansisilisko.. Gallotia intermedia.. Barbadillo, Lacomba, Prez-Mellado, Sancho & Lopez-Jurado, 2000.. teneriffansisilisko.. Gallotia simonyi.. (Steindachner, 1889).. isohierronsisilisko.. Gallotia stehlini.. (Schenkel, 1901).. grancanariansisilisko.. Scincidae.. skinkit.. Ablepharus.. Fitzinger teoksessa Eversmann, 1823.. tuijottajaskinkit.. Ablepharus kitaibelii.. balkanintuijottajaskinkki.. Chalcides.. vaskiskinkit.. Chalcides bedriagai.. (Boscá, 1880).. iberianskinkki.. Chalcides chalcides.. idänkolmivarvasskinkki.. Chalcides ocellatus.. (Forsskål, 1775).. silmätäpläskinkki.. Chalcides sexlineatus.. grancanarianskinkki.. Chalcides simonyi.. Steindachner teoksessa Boulenger, 1892.. itäkanarianskinkki.. Chalcides striatus.. lännenkolmivarvasskinkki.. Chalcides viridanus.. (Gravenhorst, 1851).. länsikanarianskinkki.. Ophiomorus.. Duméril & Bibron, 1839.. käärmeskinkit.. Ophiomorus punctatissimus.. käärmeskinkki.. Trachylepis.. afrikanmabuiat.. Trachylepis aurata.. levantinmabuia.. Anguidae.. vaskitsat.. Anguis.. aitovaskitsat.. Anguis cephallonica.. Werner, 1894.. kreikanvaskitsa.. Anguis fragilis.. vaskitsa.. Pseudopus.. Merrem, 1820.. seltopusikit.. Pseudopus apodus.. (Pallas, 1775).. seltopusikki.. Serpentes.. käärmeet.. Boidae.. boat.. Eryx.. hietaboat.. Eryx jaculus.. hietaboa.. Colubridae.. tarhakäärmeet.. Coronella.. kangaskäärmeet.. Coronella austriaca.. kangaskäärme.. Coronella girondica.. (Daudin, 1803).. etelänkangaskäärme.. Dolichophis.. isopiiskakäärmeet.. Dolichophis caspius.. isopiiskakäärme.. Dolichophis jugularis.. mustaisopiiskakäärme.. Eirenis.. Jan, 1863.. hentokäärmeet.. Eirenis modestus.. (Martin, 1838).. hentokäärme.. Elaphe.. Fitzinger, 1833.. euroopanrottakäärmeet.. Elaphe quatuorlineata.. (Lacépède, 1789).. nelijuovarottakäärme.. Elaphe dione.. arorottakäärme.. Elaphe sauromates.. täplärottakäärme.. Hemorrhois.. Boie, 1826.. nuolikäärmeet.. Hemorrhois algirus.. (Jan, 1863).. algeriannuolikäärme.. Hemorrhois hippocrepis.. hevosenkenkänuolikäärme.. Hemorrhois nummifer.. (Reuss, 1834).. kolikkonuolikäärme.. Hierophis.. piiskakäärmeet.. Hierophis gemonensis.. ruskopiiskakäärme.. Hierophis viridifavus.. piiskakäärme.. Macroprotodon.. Guichenot, 1850.. huppukäärmeet.. Macroprotodon brevis.. (Günther, 1862).. iberianhuppukäärme.. Macroprotodon cucullatus.. (Geoffroy Saint-Hilaire, 1809).. huppukäärme.. Malpolon.. sisiliskokäärmeet.. Malpolon insignitus.. (Geoffroy Saint-Hilaire, 1827).. idänsisiliskokäärme.. Malpolon monspessulanus.. (Hermann, 1804).. sisiliskokäärme.. Natrix.. rantakäärmeet.. Natrix maura.. kyyrantakäärme.. Natrix natrix.. rantakäärme.. Natrix tessellata.. (Linnaeus, 1768).. noppakäärme.. Platyceps.. Blyth, 1860.. kauluskäärmeet.. Platyceps collaris.. (Müller, 1878).. kauluskäärme.. Platyceps najadum.. (Eichwald, 1831).. täpläkauluskäärme.. Rhinechis.. Michahelles, 1833.. tikaskäärmeet.. Rhinechis scalaris.. (Schinz, 1822).. tikaskäärme.. Telescopus.. kissakäärmeet.. Telescopus fallax.. (Fleischmann, 1831).. kissakäärme.. Zamenis.. pensaskäärmeet.. Zamenis lineatus.. (Camerano, 1891).. italianpensaskäärme.. Zamenis longissimus.. pensaskäärme.. Zamenis situla.. leopardikäärme.. Typhlopidae.. sokkokäärmeet.. Typhlops.. Schneider teoksessa Oppel, 1811.. aitosokkokäärmeet.. Typhlops vermicularis.. välimerensokkokäärme.. Viperidae.. kyyt.. Macrovipera.. Reuss, 1927.. suurkyyt.. Macrovipera lebetina.. levantinkyy.. Macrovipera schweizeri.. (Werner, 1935).. miloksenkyy.. Montivipera.. Nilson, Tuniyev, Andrén, Orlov, Joger & Herrmann, 1999.. vuorikyyt.. Montivipera xanthina.. (Gray, 1849).. vuorikyy.. Vipera.. aitokyyt.. Vipera ammodytes.. hietakyy.. Vipera aspis.. aspiskyy.. Vipera berus.. kyy.. Vipera latastei.. Boscá, 1878.. nysäkuonokyy.. Vipera renardi.. (Christoph, 1861).. arokyy.. Vipera seoanei.. Lataste, 1879.. iberiankyy.. Vipera ursinii.. (Bonaparte, 1835).. kenttäkyy.. Lista nimistötoimikunnan ehdotuksista Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomenkielisiksi nimiksi perustuu taksonomialtaan pääasiassa seuraaviin teoksiin:.. Frost, Darrel R.. 2013.. Amphibian Species of the World: an Online Reference.. Version 5.. 6 (9 January 2013).. Electronic Database accessible at.. research.. amnh.. org/herpetology/amphibia/index.. html.. [1.. 9.. 2013].. American Museum of Natural History, New York, USA.. Uetz, P.. (Toim.. ), The Reptile Database,.. reptile-database.. org.. 2013.. , Paasikunnas T.. & Gustafsson, J.. , 2013: Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet.. Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta - Luonnontieteellinen keskusmuseo - Suomen herpetologinen yhdistys ry - Korkeasaaren eläintarha..

    Original link path: /nimisto/euroherpit.html
    Open archive

  • Title: Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta
    Descriptive info: Nimistöhaku - Taksonin täydet tiedot.. sammakkoeläimet.. Amphibia.. Linnaeus, 1758.. Takaisin hakutuloksiin..

    Original link path: /nimisto/haku/nayta-taksoni.php?laji=1
    Open archive

  • Title: Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta
    Descriptive info: salamanterieläimet.. Caudata.. Latreille, 1825.. - Pyrstösammakot.. [Euroopan matelijat ja sammakkoeläimet.. Suomentaneet Viitanen, Koskela ja Lindholm.. Tammi 1981].. - Urodela..

    Original link path: /nimisto/haku/nayta-taksoni.php?laji=2
    Open archive



  •  


    Archived pages: 218